Tervehdys täältä viltin alta!
Vitamiinien yliannostuksesta, inkiväärismoothieista ja loputtomasta käsien desinfioinnista huolimatta onnistuin saamaan itselleni inhottavan syysflunssan, ja viime viikonloppu meni hyvin pitkälti mökillä sohvalla makoillessa (yksiä synttäreitä lukuunottamatta).
Sunnuntaina villasukat jalassa istuskellessani päädyin huomaamaan että hei, huomennahan on maanantai ja arki puskee taas päälle. Ja vaikka herätyskello on asetettu soimaan 6.40, ei se oikeastaan haittaa tippaakaan. Tällähetkellä kaikki palaset tuntuvat vihdoin pikkuhiljaa loksahtelevan paikoilleen. Joskus sitä ymmärtää vasta vastoinkäymisten jälkeen, mikä elämässä oikeasti merkkaa ja kuinka paljon.
Mistä sitten olen kiitollinen, ja mikä minut tekee onnelliseksi? Vastaukseni kuulostavat ainakin omaan korvaani päällisin puolin tosi kliseiltä, jotka vähintään joka toinen suomalainen valitsisi kiitollisuuslistaansa. Yritin miettiä jotain omaperäistä ja tuijotin tietokoneen ruutua ties kuinka kauan, kunnes päädyin luovuttamaan persoonallisuuden suhteen ja totesin, että näistä asioista minä olen oikeasti kiitollinen. Ehkä niiden syvällisempi tarkoitus onkin juuri se, joka tekee vastauksesta henkilökohtaisen. Laitetaanpa siis Ed Sheerania soimaan, ja avataan asioita hiukan!
Työ. Toisille työssä tärkeää on raha, toisille menestys. Minulle tärkeää on, että saan tehdä jotain. Ihan mitä vaan. Toki työn mätsääminen omiin mielenkiinnonkohteisiin on aina suuri plussa ja nostaa työmotivaatiota huomattavasti, ja sen suhteen itselläni kävi hurjan hyvä tuuri tämänhetkisen työni kanssa. Viime kuukausina kuitenkin käsitykseni itsestäni Duracell-pupuna vahvistui ja ymmärsin, että tämä tyttö ei yksinkertaisesti kestä olla tekemättä mitään. Siksi olen tällähetkellä erityisen kiitollinen työpaikastani.
Poikaystävä. Nyt menee ällösöpöksi mutta menkööt. Mistähän sitä aloittaisi? Saanko esitellä itseni, varsin tempperamenttisen ja helposti stressaantuvan tyttösen, jolle on siunaantunut maailman ihanin poikaystävä. Juuri sellainen, joka jaksaa pyyhkiä pois jokaisen (turhankin) kyyneleen ja joka jaksaa katsoa vierestä jokaisen känkkäränkkäpäivän. Sellainen, joka pussaa otsalle ja käärii söpösti pyyhkeeseen suihkun jälkeen. Sellainen, jolle luovuttaminen ei tulisi kuuloonkaan, edes niinä vaikeina aikoina. Ja siitä tosiaan olen ihan hullun kiitollinen. ❤
Terveys. Kuten varmaan lähes jokainen jossain vaiheessa elämäänsä, myös minä olen joutunut näkemään sairauden kaikessa inhottavuudessaan lähipiirissäni. Tällähetkellä olen niin sanoinkuvaamattoman iloinen siitä, että sekä minä (keuhkojen ulos yskimistä ei lasketa) että kaikki läheiseni voivat hyvin. Se kun ei valitettavasti ole aina itsestäänselvyys.
Tulevaisuus. Minulla on tapana maalailla mielessäni haavekuvaa tulevaisuudestani ja unelmoida siitä, mitä kaikkea tulen kuukauden, vuoden tai kymmenen vuoden päästä tekemään. Kaiken ei tarvitse tapahtua enkä todellakaan odotakkaan, että minulla olisi oikeasti muutaman vuoden päästä uutuutta hohtava kattohuoneisto Helsingissä, mutta ajatus siitä, että voin ohjata omaa elämääni juuri siihen suuntaan kun haluan, on aika siisti. Mutta koiranpennun mä vielä joskus hankin. Siitä en suostu tinkimään, haha.
Ystävät ja perhe. Nyt lukion jälkeen, kun kaikki ovat lähteneet omiin suuntiinsa, on huomannut, miten iso osa elämää ystävät onkaan. Monissa tyttöjenilloissa ollaan juteltu siitä, miten helpottavaa on, että vaikkei yhteyttä sen suuremmin joka päivä pidettäisikään, on aina joku ottamassa kiinni jos sattuu kompastumaan. Ihan vain pelkkä tieto siitä riittää. Tietenkin myös perhe lukeutuu tähän sarakkeeseen ja olenkin onnekas, kun välini vanhempiini ja siskooni ovat niin läheiset. Ja sinä lapin tyttönen siellä Suomen toisella puolella, kiitos kolmen tunnin terapiapuheluista. Enempää ei tarvitse edes selitellä. ❤
Hyvinvointi. Tämä kohta voisi hyvin olla samassa terveyden kanssa, mutta päätin kategorioida sen kuitenkin omaksi kohdakseen kiitollisuuslistassani. Hyvinvoinnilla tarkoitan kirjaimellisesti omaa hyvää oloani ja sitä, että olen löytänyt itselleni sopivan elämäntavan aina harrastuksista esimerkiksi syömiseen ja lepäämiseen. Liikunta toimii minulle mielenvirkistysvälineenä, ja syön niin, miten itse parhaaksi näen. Loppujenlopuksi nämä asiat vaikuttavat hyvään oloon niin paljon, että olen onnellinen, kun olen löytänyt itselleni sopivan tavan toteuttaa niitä.
