Huhhuh, aikamoinen viikonloppu takana! Kauanodotettu kurssijuhla on nyt takanapäin ja arkeen palattu. Kokonaisuudessaan tuo juhla oli tosi hieno, vaikka vuoroin kiirehtimistä ja vuoroin odottelua oli paljon. Alun virallisuuksien jälkeen juhlat lähtivät kuitenkin kunnolla käyntiin, ja oli kyllä kivaa!
Mun päivä starttasi jo kello 2.30, kun heräsin neljän tunnin yöunilta herätyskellon ääneen. Koska julkiset eivät tuohon aikaan valitettavasti enää kulje, nopean ehostautumisen jälkeen hyppäsin taksiin ja kohti linja-autoasemaa. Olinkin päämäärässä kevyet 45 minuuttia liian aikaisessa, mutta ei edes haitannut. Kun on tarpeeksi innoissaan, ei näköjään kylmyyttäkään tunne samalla tavalla. 😂
Odottelun ja muiden daamien kanssa jutustelun jälkeen bussi kurvasi asemalle, ja päästiin matkaan. Noin viiden tunnin bussimatka kului siivillä vaikken saanut nukuttua sen aikana kuin puolisen tuntia. Kiitos tästä kuuluu kahdelle ihanalle tyttöselle, joiden ansiosta istuskelu ei tuntunut yhtään pakkopullalta. ☺ Oli niin kiva, kun reissuun lähti myös ennestään tuttuja kavereita!
Perillä Haminassa olimme yhdeksän aikoihin, ja tunnin odottelun jälkeen oli ruusurynnäkön aika. Sininen savu täytti taivaan ja upseerioppilaat marssivat toiselle puolelle kenttää. Näky oli ihan supersiisti! Tuossa vaiheessa alkoi tosiaan olla jo vähän perhosia vatsassa ja virallisten puheiden (ja yhden kosinnan 😍) jälkeen vihdoin käsky "TULTA" sai sotilaat juoksemaan ruusut suussa kohti avecejaan. Hetken etsimisen jälkeen myös oma upseerioppilaani löysi minut, ja matka jatkui Kouvolan Sokos Hotel Vaakunaan. Pikaisen lepo- ja lounastauon jälkeen alkoi hurja tälläytyminen ja taistelu contourien ja suorien eyelinereiden onnstumisesta. Kiireestä huolimatta meikki onnistui mielestäni ihan hyvin, ja pian palattiinkin jo takaisin Haminaan juhlapäivälliselle.
Päivällisen jälkeen oli vuorossa illan virallinen osuus puheineen ja musiikkiesityksineen, jonka jälkeen loppuilta menikin anniskelujonossa, tanssiessa, jutellessa ja ottaessa kuvia. Illan kruunasi upseerioppilaiden järjestämä speksi, joka oli ihan superhyvin toteutettu! Vaikka inttihuumori menikin välillä reippaasti yli oman ymmärrykseni, sai sketsejä katsoa koko tunnin ajan hymyssä suin. Ja onneksi vieressä istui kävelevä suomi-intti-suomi -sanakirja, joka suomensi tarpeen tullen. 😂
Puolen yön jälkeen oli aika palata takaisin hotelleille, ja täytyy sanoa, ettei unta tarvinnut kyllä kovin kauaa odotella. Jotkut hurjat jaksoivat vielä lähteä uhmaamaan nukkumattia jatkoille, mutta itsellä ei olisi siihen kyllä enää energia riittänyt. Tuo päivä ja ilta oli ihan huippu, mutta ihan hurjan väsyttävä. Tuntuu vahvasti siltä, että vielä näin maanantai-iltanakin nukkumatti koputtaa oveen jo pian. Onneksi viiden päivän joululoma on jo ihan nurkan takana, joten jospa akut latautuisivat täyteen viimestään silloin.
Suuuuret kiitokset vielä kerran kaikille kanssajuhlijoille ja ykkösenä tietty omalle upseerioppilaalle huikeasta kokemukesta. ☺
Kauniita unia!
Kiitos! :)
VastaaPoista